Vuosi 2023 oli valtaosalle keikka- ja konserttipaikkoja sekä festivaaleja joko tavanomaista parempi tai tavanomainen. Alan toimijat ovat kuitenkin huolissaan kustannusten noususta, tulevasta pääsylippujen arvonlisäveron korotuksesta, lippuhintojen nostopaineista sekä kuluttajien ostovoimasta.
Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN on julkaissut vuoden 2023 elävän musiikin toimialatutkimuksen. Koko elävän musiikin yksityissektorin liikevaihto oli vuonna 2023 arviolta 453 miljoonaa euroa. Lukuun sisältyvät keikka- ja konserttipaikat, suurkonsertit, rytmimusiikkifestivaalit, klassisen musiikin festivaalit, laivat ja tanssilavat. Näistä keikka- ja konserttipaikoilla, suurkonserteissa ja rytmimusiikkifestivaaleilla oli arviolta 7,3 miljoonaa käyntiä ja ne vastasivat 92 prosentista elävän musiikin koko liikevaihdosta.
Pienten ja keskisuurten keikka- ja konserttipaikkojen tulevaisuus huolestuttaa
Vuonna 2023 keikka- ja konserttipaikkoja oli Manner-Suomessa arviolta 366, joista neljännes Uudellamaalla. Vuonna 2023 keikka- ja konserttipaikoissa järjestettiin yli 18 000 tapahtumaa, joissa oli esiintyjä noin 24 000. Käyntejä oli noin 3,8 miljoonaa ja kokonaisliikevaihto arviolta 180 miljoonaa euroa. Työllisyysvaikutus oli 2 400 henkilötyövuotta.
Vuosi 2023 oli valtaosalle kyselyyn vastanneista keikka- ja konserttipaikoista joko tavanomaista parempi tai tavanomainen. Korona-ajasta oltiin siis toivuttu, mutta tulevaisuus näyttäytyi synkkänä. Nousevat artisti- ja tuotantokustannukset, muut kulut sekä pääsylippujen arvonlisäveron nousu aiheuttavat lippujen hintoihin suurta nousupainetta. Samaan aikaan oltiin huolissaan keikkakävijöiden ostovoimasta, joka on laskenut inflaation ja hallituksen leikkausten myötä. Erityisesti pienten ja keskisuurten keikkapaikkojen tulevaisuudessa nähtiin suuria haasteita.
Eräs vastaaja kuvailee tilanteen johtavan mm. keikkatarjonnan yksipuolistumiseen: “Kustannustason ja alvin nousu heijastuu alalle voimakkaasti. Riskinottokyky heikkenee entisestään, mikä vaikuttaa suoraan tarjonnan diversiteettiin.”
Festivaalien lukumäärä jatkoi kasvuaan
Rytmimusiikkifestivaaleja järjestettiin vuonna 2023 enemmän kuin koskaan aiemmin. Festivaaleja oli yhteensä 650, joista uusia 104. Lähes neljännes järjestettiin Uudellamaalla ja pelkästään Helsingissä lähes 100.
Suurin osa festivaaleista oli varsin pieniä. Noin puolella oli alle 1 000 käyntiä, ja vain 11 prosenttia ylsi vähintään 10 000 käyntiin. 70 prosenttia festivaaleista järjestettiin kesä-elokuussa. Pelkästään heinäkuussa järjestettiin 179 festivaalia. Vuonna 2023 rytmimusiikkifestivaaleilla oli yli 12 000 esiintyjää, 3 miljoonaa käyntiä ja ne tuottivat 176 miljoonan euron liikevaihdon. Työllistämisvaikutus oli 800 henkilötyövuotta, minkä lisäksi vapaaehtoiset tekivät festivaaleille noin 200 henkilötyövuotta.
Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista festivaalijärjestäjistä piti vuotta joko tavanomaisena tai tavanomaista parempana. Hyvästä festivaalivuodesta huolimatta myös festivaalijärjestäjät olivat huolissaan kustannusten noususta, lippujen arvonlisäveron noususta, lippujen hintojen nostopaineista sekä kuluttajien ostovoimasta. Rahoitushaasteet näkyvät julkisen tuen vähenemisenä ja yritysyhteistyön ongelmina. Lainsäädäntö ja viranomaisohjeet ovat lisänneet alan sääntelyä, mikä omalta osaltaan nostaa kustannuksia.
“Kuluttajilla on vähenevissä määrin mahdollisuuksia ostaa festivaalien kaltaisia viihdetuotteita ja toisaalta valtiovallan korotukset arvonlisäveroon nakertaa tuloja entisestään”, eräs vastaaja kuvaa festivaalien tilannetta.
Tutustu tarkemmin elävän musiikin toimialatutkimukseen täällä.
Lisätiedot:
Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi
Jenna Lahtinen
LiveFIN ry, toiminnanjohtaja
jenna.lahtinen@livefin.fi
+358 50 376 3767