Elävän musiikin etujärjestö LiveFINin arvion mukaan elävän rytmimusiikin kentältä – musiikkitapahtumilta, festivaaleilta, konserteilta ja keikkapaikoilta – on leikattu yli miljoona euroa julkista tukea kuluvan hallituskauden aikana. Syksyn budjettiriihen alla LiveFIN muistuttaa, että elävän musiikin elinvoimaan tulee satsata. Kulttuurin vapaan kentän tuesta ei voi leikata enempää.
Budjettiriihi käynnistyy syyskuun alussa. Vielä kevään kehysriihen yhteydessä hallitus lupasi, ettei kulttuurista leikata lisää. Valtiovarainministeriö näyttää kuitenkin unohtaneen tämän: pelkästään elävän rytmimusiikin kenttään kohdistuneiden yli miljoonan euron leikkausten jälkeen on jälleen esitetty 22 miljoonan kulttuurileikkauksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön omassa talousarvioesityksessä näitä leikkauksia ei kuitenkaan ole.
LiveFIN painottaa, että ennakoitava tukipolitiikka, pääsylippujen arvonlisäveron alentaminen sekä musiikkitapahtumien norminpurku ovat välttämättömiä, jotta elävän musiikin ala säilyttää elinvoimansa. Myös kulttuuripoliittiseen selontekoon ja luovien alojen kasvustrategian edistämiseen on löydyttävä riittävät resurssit vielä kuluvalla hallituskaudella.
Rytmimusiikin tuki ollut laskussa koko kuluvan hallituskauden
LiveFIN on selvittänyt, että opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Taiteen edistämiskeskuksen rytmimusiikin toimijoille myöntämä tuki on vähentynyt vuosien 2023–2025 aikana yhteensä 909 000 euroa, kun vertailukohtana pidetään vuoden 2023 tasoa. Vuonna 2024 tukea myönnettiin 203 000 euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2025 vähennys oli jo 706 000 euroa vuoden 2023 tasoon verrattuna. Yhteensä tämä on siis lähes miljoona euroa pois elävän rytmimusiikin kentältä.
Laskelmissa on huomioitu useita tukimuotoja: opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta- ja festivaaliavustukset (joista festivaaliavustukset siirtyivät kokonaan Taiteen edistämiskeskukselle vuonna 2025), Taiken toiminta-avustukset, festivaaliavustukset, harvaan asutun maaseudun kulttuuritoiminnan tuki sekä musiikin ja yhteisöjen erityisavustukset.
Kun laskelmaan sisällytetään Musiikin edistämissäätiön elävän musiikin tuki vuosilta 2023–2025, leikkausten määrä kasvaa yli miljoonaan euroon vuoteen 2023 verrattuna. Lisäksi musiikkialan vastustamat yksityisen kopioinnin hyvityksen leikkaukset vaikuttavat heikentävästi elävän musiikin tukiin. Silti leikkauksia on jo tehty ja on uhka, että niitä tehdään lisää. Musiikin edistämissäätiön elävän musiikin tuet kohdistuvat pääsääntöisesti pienempiin ja siis tukia aivan olennaisesti toiminnan tueksi tarvitseviin musiikkitapahtumiin kaikkialla Suomessa.
Elävän musiikin tuella iso merkitys kotimaiselle musiikille
Elävän musiikin ala toimii tyypillisesti markkinaehtoisesti ja sen saama julkisen tuen osuus on marginaalinen. Julkinen tuki muodostuu valtakunnallisesti lähinnä juuri Taiken ja Musiikin edistämissäätiön vapaan kentän rahoituksesta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön harkinnanvaraisista avustuksista. Tuilla on kuitenkin iso merkitys kotimaisen musiikin monipuolisuudelle ja saatavuudelle. Käytännössä julkinen rahoitus vaikuttaa oleellisesti siihen, kuinka monipuolista musiikkia festivaaleilla ja keikkapaikoilla esitetään, pääsevätkö uraansa aloittelevat artistit ja yhtyeet esiintymään sekä millaisille yleisöille musiikkitapahtumia tehdään. Julkisen rahoituksen avulla varmistetaan, että esimerkiksi alaikäiset ja nuoret sekä erityisryhmät tulevat musiikkitapahtumien – ja kulttuurin – pariin. Lisäksi julkinen rahoitus vaikuttaa elävän musiikin alueelliseen saatavuuteen ja siihen, ettei ala keskity yksinomaan suuriin kasvukeskuksiin.
“Vapaan kentän mahdollisuudet kehittää omaa toimintaa ja esimerkiksi edistää monimuotoisten yleisöjen säilyttämistä ja syntymistä ei ole koskaan ollut tasavertaisessa asemassa sellaisten kulttuurilaitosten kanssa, jotka ovat osa valtiontukijärjestelmää. Vapaasta kentästä ei voi enää leikata. Se on alan elinvoiman perusta, jossa kasvaa uusia artisteja, tekijöitä ja yleisöjä. Jos uutta ei synny, on koko suomalaisen musiikkialan uusiutuminen vaarassa. Ala tarvitsee pitkäjänteisiä ratkaisuja, jotka turvaavat kulttuurin monimuotoisuuden ja takaavat suomalaisille mahdollisuuden kokea elävää musiikkia eri puolilla maata myös tulevaisuudessa”, sanoo LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
Elävällä musiikilla on merkittävä arvo yhteiskunnalle
Elävän musiikin tapahtumiin tehdään vuosittain noin 7,5 miljoonaa käyntiä, ja alan kokonaisliikevaihto nousee lähes puoleen miljardiin euroon. Lisäksi elävän musiikin tapahtumakävijät käyttävät tapahtumien aikana festivaalien ja keikkapaikkojen ulkopuolisia matkailu-, ravintola- ja vähittäiskauppapalveluja satojen miljoonien eurojen edestä. Elävän musiikin toimialalla on vahvat edellytykset olla tulevaisuuden kasvuala, jos sitä ei vaaranneta kasvua heikentävillä päätöksillä.
Elävän musiikin vapaa kenttä toimii myös alueellisesti tärkeänä kulttuurin tarjoajana: se tuo elävää musiikkia kaupunkeihin ja kuntiin ympäri maan ja ylläpitää paikallista elinvoimaa. Jokainen menetetty tapahtuma tarkoittaa kulttuurillista ja taloudellista tappiota alueille. Näistä vaikutuksista huolimatta ala joutuu nyt entistä kovemman kustannuspaineen alle. Arvonlisäveron korotus nostaa lippujen hintoja ja uhkaa pienentää yleisöpohjaa. Kun tämä yhdistyy valtiontukien leikkauksiin, tilanne käy kestämättömäksi.
”Ala tarvitsee pitkäjänteisiä ratkaisuja, jotka turvaavat kulttuurin ja musiikin monimuotoisuuden ja suomalaisten mahdollisuudet osallistua musiikkitapahtumiin. Se ei tapahdu leikkaamalla lisää, vaan pääsylippujen verotusta keventämällä ja kasvuun satsaamalla”, kertaa Lahtinen.
Lisätiedot:
LiveFIN ry, toiminnanjohtaja
jenna.lahtinen@livefin.fi
+358 50 376 3767
Susanna Malo
LiveFIN ry, viestintäpäällikkö
susanna.malo@livefin.fi
+358 50 911 6570