Liveala siirtyy syksyn tullen ulkolavoilta keikka- ja konserttipaikoille. Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n mukaan keikkaliput ovat liikkuneet pitkin vuotta pääsääntöisesti hyvin, ja samanlaista jatkumoa voidaan odottaa myös syksylle. Elävän musiikin vapaan kentän toimijoita kuitenkin huolettaa hallituksen kaavailemat kulttuuripalveluiden alv-nostot.
Elävän musiikin alalla syksy on lupaavaa aikaa. Syyskauden päätteeksi kausi huipentuu joulusesonkiin, joka on perinteisesti kiinnostavaa aikaa konsertti- ja keikkakävijöille. Vaikka näkymät ovat pääpiirteittäin hyvät, on alalla myös haasteensa: ”Keikka- ja konserttipaikoilla palautuu hiljalleen luottamus, että keikat taas myyvät ja musiikkitapahtumiin riittää kävijöitä. Korona-ajan sulut jättivät kuitenkin jälkensä keikkajärjestäjiin. Takaraivossa tykyttää edelleen huoli, liikkuvatko liput riittävästi ja osataanko alalla tarpeeksi ennakoida keikkakävijöiden ostokäyttäytymistä”, sanoo elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
Samaan aikaan kun elävä musiikki saavuttaa suuria joukkoja ja tuo ihmisiä yhteen, ilmassa on myös kysymysmerkkejä: Kuinka jatkossa hinnoitella liput, kun inflaatio jyllää ja kulttuuripalveluiden alv-korotuksia kaavaillaan? Rytmimusiikkiin keskittyvillä vapaan kentän keikkapaikoilla lähes puolet tuloista muodostuu lipputuloista, joten alv-kannan nostoaikeet vaikuttavat toimijoihin suuresti.
Alv-nostot vaikuttaisivat elävän musiikin saavutettavuuteen
Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN peräänkuuluttaa, ettei kulttuuripalveluiden alv-korotusta tule toteuttaa, eikä vapaan kentän jo valmiiksi niukoista tuista tule leikata: “Pääsylippujen alv-korotus olisi märkä rätti toimijoille, joita myös korona-aikana kohdeltiin epäjohdonmukaisesti. Tällaisilla päätöksillä hallitus sotii omia kulttuuri- ja tapahtumamyönteisiä tavoitteitaan vastaan, kun kulttuuripalveluiden saavutettavuus kärsii. Jotta elävän musiikin saavutettavuus pystytään pitämään hyvällä tasolla, ei lippuhintoihin liittyvää nostopainetta tule ainakaan lisätä. On erittäin tärkeää, että myös jatkossa esimerkiksi nuoret löytävät livemusiikin pariin”, Jenna Lahtinen kiteyttää.
Rytmimusiikin vapaan kentän tapahtumat ovatkin perinteisesti saavuttaneet sellaisia yleisöjä, joita muu kulttuuritoiminta ei tavoita. Keikkapaikat pitävät yllä ympärivuotista matalan kynnyksen musiikkikulttuuria, joka antaa mahdollisuuden myös ruohonjuuritason toiminnalle ja tarjoaa sosiaalisia kohtaamispaikkoja. LiveFINin koronaa edeltävän toimialatutkimuksen mukaan elävän musiikin vapaan kentän tapahtumissa on vuosittain noin 10 000 000 käyntiä, joista yli puolet keikka- ja konserttipaikoilla. Saavutettavuus voi kuitenkin olla uhattuna, mikäli lippuhintoja ei pystytä pitämään maltillisina, sillä LiveFINin yleisöbarometrin mukaan lippuhinta on suurelle osalle yleisöä tärkeää keikkaelämyksen onnistumisessa.
“Lippujen hinnoittelu on haaste, jonka parissa moni alan toimija painii. Alv-kannan säilyttäminen entisellään olisi hallitukselta toimivaa ja kannustavasta tukemisesta. Alalla tehdään runsaasti saavutettavuuden eteen, mutta siihen kaivataan myös tukea. Esimerkiksi vuonna 2022 valmistuneen nuorisotutkimuksemme mukaan nuorten mahdollisuuksiin kokea ja luoda elävän musiikin kulttuuria on panostettava myös yhteiskunnallisella tasolla. Suuria ja monimuotoisia yleisöjä koskettavan alan luulisi kiinnostavan myös päättäjiä”, Lahtinen summaa.
Alkuperäinen kuva: Antoine J / Unsplash