Tulevan kesän suuret festivaalit peruuntuvat nyt rytinällä. Perumisesta on tällä viikolla ilmoittanut Ruisrock, Ilosaarirock, Provinssi ja Tuska Festival. Exit-suunnitelma ja tapahtumatakuu eivät ehtineet suurten festivaalien avuksi. LiveFIN ry vaatii jäsenilleen ja koko elävän musiikin yksityissektorille soveltuvaa suoraa tukea ja yhdenvertaista exit-suunnitelmaa.
Moni festivaali on kuluvan viikon aikana tiedottanut peruvansa tulevan kesän tapahtumansa. Turun Ruisrock, Joensuun Ilosaarirock, Seinäjoen Provinssi ja Helsingin Tuska Festival ovat ilmoittaneet, ettei festivaalin järjestäminen koronapandemian vuoksi ole mahdollista tulevana kesänä. Jo aiemmin tapahtumansa ovat peruneet mm. Helsingin Sideways ja Tampereen Rockfest sekä Raumanmeren Juhannus.
Hallituksen exit-suunnitelma ei mahdollista suurien festivaalien järjestämistä
Valtioneuvosto julkaisi luonnoksen exit-suunnitelmasta antaen suuntaviivoja tulevaan kesään. Suurten festivaalien osalta nämä näkymät tulevat kuitenkin liian myöhään eikä hallituksen luonnos sisällä riittävää konkretiaa, jonka varaan näiden tapahtumien järjestämistä voisi rakentaa. Suurten festivaalien ja musiikkitapahtumien järjestämisen aikajänne on pitkä, puolesta vuodesta yli vuoteen, ja vaatii ennakoitavuutta. Tämänhetkisten näkymien, suuntaviivojen ja lainsäädännön valossa tätä ennakoitavuutta ei ole, eikä suurten festivaalien riskinottokyky mahdollista järjestelyjen jatkamista eteenpäin epävarmassa tilanteessa.
”Hallituksen exit-suunnitelman mukaisesti näin isojen tapahtumien järjestäminen ei ole mahdollista. Mahdollisiin yleisömäärärajoituksiin ja turvavälien säilyttämisen vaatimukseen ei voida näiden tapahtumien järjestelyissä vastata. Suunnitelmassa on liikaa muuttujia. Lisäksi hallituksen exit-suunnitelma edellyttää järjestäjiltä opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän vastuullisten tapahtumien periaatteiden noudattamista. Nämä periaatteet sisältävät epäjohdonmukaisia vaatimuksia esimerkiksi maskipakosta kaikissa tilanteissa, johon edes lainsäädäntö ei ulotu”, kertoo elävän musiikin yksityissektoria ja peruuntuneita festivaaleja edustavan edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
Yhdistys vaatii työryhmän vastuullisten periaatteiden päivittämistä ajantasaiseksi ja lainsäädäntöä vastaavaksi, jotta ne olisivat tosiasiallisesti tapahtumajärjestäjien noudatettavissa.
LiveFIN pitää tärkeänä, että tilanteessa, jossa kesä on monien suurten rytmimusiikkifestivaalien osalta jo menetetty, hallitus kiinnittäisi huomionsa jäljellä olevien musiikkitapahtumien järjestelyiden edellytyksiin.
Nekin festivaalit ja musiikkitapahtumat, jotka eivät ole vielä tulevan kesän osalta ratkaisuistaan tiedottaneet, seuraavat tiiviisti päätöksentekoa ja rajoitusten purkamisten näkymiä. Tällä hetkellä exit-suunnitelma ei riittävästi huomioi pienien ja suurien tapahtumien erilaisia järjestämisen edellytyksiä. Exit-suunnitelma ei myöskään voi rajoittaa musiikkialaa ja tapahtumaelinkeinoa muita elinkeinoja tiukemmin tilanteessa, jossa yhteiskunta jälleen avautuu, vaan kohtelun tulee olla yhdenvertaista ja toimenpiteiden oikeasuhtaisia. Ala kaipaa edelleen selkeyttä ja tarkkarajaisuutta päätöksentekoon ja tulevaisuuden suunnitteluun.
Tapahtumatakuu niiden tapahtumien tueksi, joiden järjestämiseen on vielä mahdollisuus
Tapahtumatakuu ei ehtinyt tulevan kesän isojen festivaalien avuksi. Riski mittavista taloudellisista menetyksistä kasvaa järjestelyjen edetessä. Peruminen oli näiden festivaalien ainoa taloudellisesti realistinen vaihtoehto tilanteessa, jossa taustalla on jo yksi menetetty kesä ja tyhjenevä kassa.
”Kehotamme työ- ja elinkeinoministeriötä nyt varmistamaan, että tapahtumatakuu auttaa aidosti niitä tapahtumia ja festivaaleja, joilla järjestämiseen on vielä mahdollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että takuusta poistetaan 30 % omavastuu ja jokainen toimija voi hakea tukensa itse. Tuen valuttamiseen alihankkijoille tapahtumajärjestäjän kautta ei riitä alalla rahat eikä riskinottokyky. Takuun tulisi myös ulottua ympärivuotisesti musiikkitapahtumia järjestäville toimijoille. Niin kauan kuin koko toimialaa rajoitetaan samoilla rajoituksilla, on sitä myös tuettava tasa-arvoisesti”, peräänkuuluttaa Jenna Lahtinen.
Tapahtumatakuun aikajänne on sen esitetyssä mallissa riittämätön. Takuun tulisi ulottua takautuvasti niille, jotka joutuvat tekemään päätöksiä perumisesta jo ennen tukimallin valmistumista. Lisäksi sen tulisi ulottua vuoden loppuun saakka, jotta se huomioisi yhdenvertaisesti koko alan. Tällaisenaan se sulkee ulos paitsi klubitoiminnan, myös monia talvikauden festivaaleja.
Elävän musiikin yksityissektori seuraa tarkasti keskustelua käynnissä olevasta lisätalousarviosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön ensimmäisenä koronavuonna jakamat avustukset kulttuurialan yhteisöille kohdistuivat alan toimijoille hyvin. Musiikin vapaan kentän yhteisöt – festivaalit, klubit ja konserttijärjestäjät eivät jatkossakaan voi jäädä suoran tuen ulkopuolelle. Suoralla tuella kannatellaan näiden yhteisöjen ja työnantajien toimintaedellytyksiä, jotta yhteiskunnan avautuessa saadaan musiikkialan ammattilaiset takaisin töihin. Musiikkitapahtumien järjestäjien toimintaedellytysten säilyttäminen yksi tärkeimmistä toimenpiteistä, joilla varmistetaan alan elpyminen rajoitusten jälkeen.
”Kyse on myös arvostuksesta. Olisi musertavaa koko alan omanarvontunnolle, jos musiikin yksityissektorin – näiden Ruisrockien ja Provinssien merkitystä kulttuurisisältöjen tuottajana ei tunnustettaisi tukia jaettaessa”, pohtii Jenna Lahtinen.
Festivaalit vahvistavat aluetalouden ja työllisyyden lisäksi myös paikallisidentiteettiä
Suurten festivaalien aluetaloudellinen vaikutus on merkittävä. Esimerkiksi Tuska Festival jättää Helsinkiin vuosittain noin 8 miljoonaa euroa, Provinssi Seinäjoelle 11 miljoonaa, Ilosaarirock Joensuuhun 14 miljoonaa ja Ruisrock Turkuun lähes 19 miljoonaa euroa. Rytmimusiikkifestivaalien tuotannot työllistävät vuosittain noin 14 000 työntekijää ja tarjoavat harrastamisen mahdollisuuden 20 000 vapaaehtoiselle. Festivaaleilla kuullaan noin 7 000 musiikkiesitystä ja Suomessa työskentelee noin 30 000 musiikin esittäjää ja tekijää. Festivaalien taloudellista ja työllistävää kerrannaisvaikutusta ei sovi unohtaa. Festivaalit lisäävät merkittävästi ravintola- ja majoituspalveluiden käyttöä ja virkistävät alueidensa yritystoimintaa.
LiveFIN ry:n jäsenfestivaalien – Ruisrockin, Ilosaarirockin, Provinssin, Tuskan, Sidewaysin ja Rockfestin peruutukset vaikuttavat maakuntien talouteen ja työllisyyteen dramaattisesti. Aluetaloudellisen aukon lisäksi peruutukset jättävät aukon myös alueiden asukkaiden yhteisöllisyydentunteeseen. Festivaalit ovat monille ylpeyden ja ilon aihe, ja vahvistavat paikallisidentiteettiä huolimatta siitä, että kaikki paikkakuntien asukkaat eivät tapahtumiin edes osallistu.
Musiikkialan ehdotukset osaksi päätöksentekoa
Valitettavien festivaaliperuutusten myötä on erityisen tärkeää, että hallituksen exit-suunnitelma ja suunnitteilla olevat tukipaketit auttavat elävän musiikin yksityissektoria vaikeimman ajan yli. LiveFIN lähettää lausuntonsa exit-suunnitelmaluonnoksesta hallitukselle ja esittänyt yhdessä koko musiikkialan kanssa useita toimenpide-ehdotuksia alan tukemiseksi. Yhdistys vaatii, että näitä ehdotuksia on sovellettava niin exit-suunnitelman kuin lisätalousarvionkin käsittelyssä lähipäivinä.
”Hallituksen exit-suunnitelman tulee sisältää suunnitelman musiikki- ja tapahtuma-alan vapaan kentän tukemisesta. Toimivat tuet eivät ole erillinen tie ulos koronapandemiasta, vaan kulkevat yhtä matkaa porrastetun ja terveysturvallisen tiekartan kanssa. Alan ehdotukset on nyt otettava huomioon. Vuoden verran ollaan ratkaisuja esitetty ja niiden kuulematta jättäminen ei ole enää vaihtoehto. Kesäfestivaalien peruuntumisten vyöry puhuu siitä karua kieltään”, toteaa Jenna Lahtinen.
LiveFIN ry:n kannanotto hallituksen exit-suunnitelmaan: Musiikki- ja tapahtumaelinkeinoa ei voida rajoittaa muita elinkeinoja tiukemmin – LiveFIN ry 16.4.2021