LiveFIN ja Suomen Jazzliitto ovat julkaisseet ison paketin avointa toimialadataa vuosilta 2019–2023. Avoin data sisältää tiedossa olevat rytmimusiikkifestarit sekä keikka- ja konserttipaikat ja niiden perustiedot julkisista lähteistä kerättynä. Lisäksi toimialatutkimuksiin pohjautuvat vuosikohtaiset arviot koko kentän koosta on koottu yhteen.
Mitä hyötyä tästä on? Ainakin uusia festareita kannattaa analysoida lukujen valossa. Vuosien 2019[1]–2022 uusista festareista 44 % on järjestetty tähän mennessä yhden ainoan kerran. Siis hieman yli puolet uusista festareista on selviytynyt ensimmäistä vuotta pidemmälle. Kun tarkastellaan käyntimääriä, 5 % kaikista uusista festareista on yltänyt vähintään 10 000 käyntiin. Näistä kolmella oli vähintään 20 000 käyntiä; Knotfest 2022 on ollut käyntimäärällä (45 000) mitattuna uusien festarien menestynein, mutta se on järjestetty toistaiseksi ainoastaan yhden kerran. Tämän kesän Radio Nova Festival pääsi yli 25 000 käyntiin ja vuoden 2022 Tapiola Festivaalilla oli 20 000 käyntiä.
Uudet festivaalit ovat siis pääsääntöisesti varsin pieniä, ainakin ensimmäisinä vuosinaan. Sen sijaan vuodesta toiseen Suomen suurimpia festivaaleja ovat olleet Pori Jazz (perustettu 1966), Ruisrock (1970), Flow Festival (2004), Blockfest (2008), Provinssi (1979) ja Ilosaarirock (1971). Ne ovat vuosien tai vuosikymmenten pitkäjänteisen työn tuloksia. Uudet festivaalit eivät voi odottaa pikavoittoja, mutta joistakin kasvaa pikkuhiljaa merkittäviä toimijoita. Ja uudet festarit pitävät kentän liikkeessä ja mielenkiintoisena.
Kannattaa tutustua avoimeen toimialadataan!
Maarit Kinnunen, tutkija
Kuva: Ilona Savitie
[1] Vuonna 2019 kaikkia uusia festareita ei vielä merkitty erikseen eli tämän osalta tiedot ovat puutteellisia.