LiveFINin teettämä elävän musiikin toimialatutkimus 2022 vahvistaa, että musiikkitapahtumatoimiala kaipaa tukea koronan jälkimainingeissa. Elävän edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n mukaan esimerkiksi esitys pääsylippujen arvonlisäveron korotuksesta puolestaan lyö alaa juuri, kun se on päässyt toipumaan kohti kasvu-uraa.
LiveFIN ry keräsi touko-heinäkuussa 2023 elävän musiikin toimijoiden vuoden 2022 tunnuslukuja. Tutkimuksesta selviää, että koronan vaikutukset näkyivät alalla vielä vuonna 2022. LiveFINin teettämä elävän musiikin vapaan kentän toimialatutkimus kokoaa alan keskeiset tunnusluvut ja valottaa alan toimijoiden haasteita, tavoitteita ja tulevaisuuden näkymiä.
Ala kärsi yhä koronan jälkeisistä tappioista, mutta avustusten määrä oli pieni
Vuosi 2022 oli vielä osittain koronapandemian rajoitusten aikaa elävän musiikin alalle. Kaikki rajoitukset poistuivat kesään 2022 mennessä, mutta ihmiset olivat pitkään rajoitusten päättymisen jälkeenkin vielä arkoja lähtemään keikoille tai konserttiin. Vaikka ala kärsi yhä koronan jälkeisistä tappioista, avustusten osuus oli erittäin pieni, esimerkiksi keikkapaikkojen tuloista vain 5 prosenttia. Suurimmat tulot sekä keikkapaikoilla että festivaaleilla tulivat lipunmyynnistä ja seuraavaksi tärkein tulonlähde oli ruoka ja juoma. Ohjelmakulut muodostivat suurimman prosenttiosuuden kuluista.
Tutkimuksessa on huomionarvoista, että vuonna 2022 festivaaleja järjestettiin enemmän kuin ennen koronaa. Ihmiset ostivat kuitenkin lippunsa koronakokemusten jälkeen entistä myöhemmin. Kaikki tämä johti siihen, että festivaaleja myös peruttiin ennätysmäärä: osa alkuvuodesta koronarajoitusten takia, mutta suurin syy peruutuksiin oli heikko ennakkomyynti. Myös uusia festivaaleja syntyi ennätysmäärä. Festivaalikentän ylitarjonta johti lopulta myös neljän festivaalijärjestäjän konkurssiin.
Alan toimijat uskovat, että vahvat ja vakiintuneet toimijat pärjäävät tulevaisuudessa
Keikkapaikkojen kyselyssä viiden vuoden tähtäimellä kentän uskottiin pysyvän pitkälti ennallaan, vaikkakin osan toimijoista uskotaan lopettavan ja uusia tulevan tilalle. Kentän toivottiin kuitenkin monipuolistuvan. Keskittymisen uskotaan jatkuvan ja suurille sekä perinteisille keikkapaikoille povataan menestystä. Pienten keikkapaikkojen tulevaisuudesta sen sijaan oltiin huolissaan.
Myös festivaalikyselyn vastaajat näkivät, että Suomen festivaalikentän viiden vuoden päästä keskeisimpiä näkymiä ovat alan keskittyminen, kansainvälisten toimijoiden lisääntyminen sekä vahvojen ja vakiintuneiden, mutta myös myös pienten ja erottuvien festivaalien pärjääminen. Näiden lisäksi genrefestivaalien määrän uskottiin kasvavan, vaikka kilpailu lisääntyykin.
Pääsylippujen arvonlisäveron korotusaikeet huolettaa elävän musiikin alan toimijoita
Keikkapaikkojen ja festivaalien kyselyissä suurimpana haasteena nähtiin hintojen nousu: kulut nousevat, pääsylippujen arvonlisävero nousee ja lippujen hinnat nousevat. Vastaajia mietitytti, riittääkö tämän seurauksena yleisöä. Rahoituksen väheneminen nähtiin niin ikään suurena riskinä – jopa niin suurena, että kuntien pelätään lakkauttavan konsertti- ja kulttuuritaloja. Osa vastaajista, kuten myös LiveFIN, on erityisen huolissaan hallituksen kulttuuriin kohdistuvista leikkauksista sekä kaavaillusta pääsylippujen arvonlisäveron korotuksesta.
“Musiikkitapahtumien järjestäjät alkavat toipua koronavuosien toimintakielloista. Elävän musiikin ala ei nyt kaipaa sen kasvua ja kannattavuutta heikentäviä päätöksiä, vaan toimenpiteitä, jotka takaavat kasvun myös jatkossa. Pääsylippujen arvonlisäveron korotus olisi kova isku alan toimijoille. Musiikkitapahtumien kulujen nousu on ollut erityisen voimakasta pandemian jälkeen. Tämä vaikuttaa elävän musiikin alan toiminnan kannattavuuteen, sillä lipunhintojakin voidaan korottaa vain maltillisesti”, kiteyttää elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
Tutustu tarkemmin toimialatutkimukseen täällä!
Lisätiedot:
Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi
Jenna Lahtinen
LiveFIN ry, toiminnanjohtaja
jenna.lahtinen@livefin.fi
+358 50 376 3767
Alkuperäinen kuva: Dan Gold / Unsplash