Kesän aikana ympäri Suomea järjestettiin lähes 450 rytmimusiikkifestivaalia. Samaan aikaan, kun ala liikuttaa ihmisiä ja järjestää helposti lähestyttäviä kulttuuritapahtumia, sitä haastavat uhka pääsylippujen arvonlisäveron korotuksista sekä kulttuurialan massiiviset leikkaukset, joista hallitus sopi tällä viikolla budjettiriihessä. Budjetti käsitellään seuraavaksi eduskunnassa; LiveFIN näkee leikkaukset ja pääsylippujen arvonlisäveron korotuksen kohtuuttomina ja lyhytnäköisinä.
Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN on seurannut kesän festivaalitarjontaa ja kerännyt tietoa tapahtumista. LiveFINin mukaan vuonna 2024 tullaan järjestämään viime vuoden tapaan yhteensä yli 600 populaari-, folk- ja jazzmusiikin festivaalia. Kesän osalta sekä festivaalien että kävijöiden määrä olivat hyvin lähellä viime vuotta: kesäfestivaaleja oli vajaa 450 ja kävijöitä noin 2,7 miljoonaa. Kesän suurimpia festivaaleja olivat mm. Pori Jazz, Ruisrock ja Flow Festival. Vuoden 2024 suurin uusi festivaali oli Helsinki City Festival.
Uusien kesäfestivaalien määrä on sama kuin viime vuonna eli noin sata. Yli 85% uusista festivaaleista on alle 5 000 kävijän tapahtumia. Vain noin puolet uusista festivaaleista järjestetään useammin kuin yhden kerran: “Festivaalibisneksessä ei ole tarjolla nopeita lottovoittoja. Uusien tapahtumien synnyttäminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja valtavasti riskinottokykyä, johon myös julkisen sektorin tulisi tarjota vetoapua. Kulttuurin leikkaukset heikentävät musiikkitapahtumatarjonnan monipuolisuutta ja niiden alueellista saatavuutta: sitä, missä ja millaisia festivaaleja Suomessa voidaan järjestää”, sanoo LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
“Elävän musiikin alan arvo on yli puoli miljardia euroa ja siitä yksityisen sektorin tulonmuodostus kattaa valtaosan. Kuten numerotkin osoittavat, elävän musiikin ala saa ihmiset liikkeelle. Festivaaleja on kaiken kokoisia ja niitä järjestetään ympäri Suomen. Monilla festivaaleilla on suuri merkitys järjestämispaikkakuntansa talouselämälle ja ne kasvattavat alueiden ravintola- ja majoituspalveluiden liiketoimintaa. Yleisön ostovoima tulisikin ottaa paremmin huomioon myös poliittisessa päätöksenteossa”, kuvailee Lahtinen.
Alan tulevaisuuden näkymiä varjostaa kulttuuriin leikkausten lisäksi pääsylippujen arvonlisäveron korotus, jotka yhdessä pandemian jälkeisen talouden haasteiden kanssa asettavat koko toimialan tiukkaan tilanteeseen: “Pääsylippujen verotuksen kiristäminen heikentää yleisön ostovoimaa. Yhdessä kulttuurileikkausten kanssa nämä päätökset vaikuttavat musiikkitapahtumien kannattavuuteen ja koko kulttuuri- ja tapahtuma-alaan, jonka infrastruktuurin ja yleisöin säilyttäminen on kriittistä. Kerran menetettyjen rakenteiden ja asiakkaiden takaisin saaminen on hidasta, kallista ja monissa tapauksissa jopa mahdotonta”, kiteyttää Lahtinen.
LiveFIN tekee elävän musiikin vapaan kentän toimialatutkimusta. Vuoden 2023 toimialatutkimus julkaistaan vielä tämän vuoden aikana.