Kuluneena kesänä on järjestetty noin 400 rytmimusiikkifestivaalia ympäri Suomen. Vaikka festivaalit ovat keränneet paljon yleisöä, on tuotantokulujen nousu tehnyt musiikkitapahtumien kulurakenteesta haastavan ja lisännyt paineita pääsylippujen hintojen korotuksiin. Valtiovarainministeriön budjettiesitykseen kirjattu pääsylippujen arvonlisäveronkorotus haastaa elävän musiikin kasvua ja kannattavuutta entisestään.
Jo hallitusohjelmaan kirjattu ja nyt valtiovarainministeriön julkaisemassa budjettiesityksessäkin kaavailtu pääsylippujen arvonlisäveron korotus kymmenestä neljääntoista prosenttiin on määritelty alkavaksi vuoden 2025 alusta. Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN vastustaa korotusaikeita ja järjestön mukaan korotus voi heikentää musiikkitapahtumien kysyntää.
“Alv-korotus jää lopulta festivaali- ja keikkakävijöiden maksettavaksi. Veronkorotus siirtynee pääsylipun kuluttajahintaan, vaikka monet tapahtumajärjestäjät pyrkivätkin hinnan korotusta hillitsemään. Samalla veronkorotus heikentää kävijöiden ostovoimaa, musiikkitapahtumien kysyntää ja niiden vaikutusta alueellisesti. Esimerkiksi festivaalit tuovat paljon rahaa alueellisen matkailun, majoituspalveluiden ja ravintoloiden kassaan”, sanoo LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
Elävän musiikin alan tuloista noin puolet muodostuu pääsylipuista. Jos pääsylippujen arvonlisäveroa korotetaan, musiikkitapahtumien järjestäjien on tehtävä päätöksiä siitä, miten muutos käytännössä toteutetaan: “Alan toimijat joutuvat ratkomaan, kuinka paljon lipunhintoja on mahdollista enää korottaa. Asiakkaiden ostovoima on jo valmiiksi koetuksella ja kipuraja tulossa vastaan ilman veronkorotustakin”, kiteyttää LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
Leikkaukset eivät edistä hallituksen tavoitetta lisätä kulttuurin,
tapahtumien ja luovien alojen elinvoimaa ja kasvua
Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisivat omat esityksensä kulttuurin leikkauksista ensi vuodelle. Leikkausten kohdennukset on monelta osin tekemättä ja paljon työtä jää vielä budjettiriiheen. LiveFIN huomauttaa, että leikkaukset heikentävät elävän musiikin alan elinvoimaa ja osuvat kulttuurin vapaaseen kenttään kipeästi.
Elävän musiikin alan elinvoiman kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajalle työvoimavaltaisiin musiikki- ja tapahtuma-aloihin, mutta elävän musiikin vapaan kentän rahoituksesta vain noin 2 % on julkista tukea. Pienellä prosenttisosuudella on kuitenkin iso merkitys kotimaisen musiikin monipuolisuudelle ja saatavuudelle. Sillä vahvistetaan tapahtumajärjestäjien, esiintyvien muusikoiden ja heidän työryhmien sekä koko laajan tapahtuma-alan alihankintaketjun työn tekemisen edellytyksiä.
“Elävän musiikin vapaa kentän tuet ovat tyypillisesti edistäneet niin ohjelmistojen kuin yleisöjen monipuolisuutta. Käytännössä ne vaikuttavat siihen, millaista musiikkia festivaaleilla ja keikkapaikoilla esitetään, millaisia esiintymismahdollisuuksia artisteille voidaan tarjota sekä millaisille yleisöille musiikkitapahtumia tehdään. Julkisen rahoituksen avulla varmistetaan, että esimerkiksi alaikäiset ja nuoret sekä erityisryhmät löytävät musiikkitapahtumien – ja kulttuurin – pariin,” kuvailee Jenna Lahtinen ja jatkaa: ”Ministeriöiden paisuneet kulttuurin leikkauslistat yhdessä lipputulojen veronkorotuksen kanssa vaarantavat musiikkitapahtumien saatavuuden ja monen toimijan olemassaolon. Alalla on kuitenkin edelleen vahva kasvun mahdollisuus, jota voisi vauhdittaa esimerkiksi perumalla pääsylippujen veronkorotukset.”