LiveFIN on mukana Nordic-Baltic Live Ecosystem -yhteistyössä, joka kokoaa yhteen elävän musiikin alan kansalliset verkostot Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Virosta. Mukana ovat LiveFIN, Svensk Live, Dansk Live, Norske Kulturarrangører ja Music Estonia Live. Yhteistyötä rahoitetaan osana eurooppalaisen Live DMA -verkoston EU-osarahoitteista toimintaa.
Vuosien 2026–2027 aikana toimijat kokoontuvat alan showcase-festivaalien yhteydessä eri puolilla Pohjoismaita ja Viroa. Tapaamisissa vaihdetaan kokemuksia muun muassa ruohonjuuritason musiikkitoiminnan tukimalleista, alan rahoitusratkaisuista, alueellisista kiertuerakenteista ja turvallisuudesta. Tavoitteena on tunnistaa yhteisiä haasteita ja löytää mahdollisuuksia kehittää niihin ratkaisuja yhdessä.
Verkoston kolmas tapaaminen järjestettiin lokakuun alussa Suomessa Music x Mediassa. Tapaamisessa käsiteltiin Pohjoismaiden ja Baltian asemaa kansainvälisillä kiertuemarkkinoilla sekä mahdollisuuksia parantaa alueen houkuttelevuutta kansainvälisten artistien näkökulmasta. Aiheesta keskusteltiin myös LiveFINin järjestämässä Bringing the North back on tour maps -paneelissa.
Bringing the North back on tour maps -paneelin osallistujat vasemmalta oikealle: keskustelun moderaattori Jenna Lahtinen (LiveFIN), Pietu Sepponen (Sunborn Live), Jenny Ulleland (Norske Kulturarrangører), Rowan Rafferty (NEM Agency) ja Silvia Käsk (Music Estonia Live).
Kiertueiden kasvavat kustannukset jättävät usein pohjoisen sivuun
Kansainvälisten kiertueiden haasteet ovat tuttuja kaikissa Pohjoismaissa ja Baltiassa. Erityisen vaikeaksi on muuttunut keskikokoisten artistien kiertäminen alueella. Kuljetusten, majoituksen ja muun kiertuetuotannon kustannukset ovat nousseet niin paljon, ettei pitkän matkan matkustaminen yhtä tai kahta keikkaa varten välttämättä enää kannata. Kyse ei siis ole pelkästään yleisön riittävyydestä, vaan siitä, pystytäänkö artisteille rakentamaan taloudellisesti kannattavia kiertueita.
Pitkät välimatkat ja sijainti Euroopan kiertuemarkkinoiden reuna-alueella vaikeuttavat Pohjoismaiden ja Baltian sisällyttämistä kansainvälisiin kiertuereitteihin. Maantieteelliset haasteet näkyvät myös maiden sisällä. Esimerkiksi Norjassa kansainvälisiä artisteja on huomattavasti helpompi saada maan eteläosiin kuin pohjoiseen. Suomen asemaa puolestaan vaikeuttaa se, että Venäjän suuntaan kulkeneiden kiertuereittien sulkeuduttua maasta on tullut entistä vaikeampi saavuttaa.
Kustannuspaineet näkyvät myös tapahtumajärjestäjien taloudessa. Kansainvälisten artistien kiinnittäminen voi edellyttää entistä suurempaa taloudellista riskinottoa tilanteessa, jossa tapahtumien kannattavuus on muutenkin koetuksella. Erityisesti pienempien ja keskikokoisten toimijoiden mahdollisuudet vastata kasvaviin kustannuksiin ovat rajalliset.
Kotimainen musiikki menestyy, mutta kansainvälinen tarjonta kapenee
Pohjoismaisilla markkinoilla kotimainen musiikki menestyy erittäin hyvin. Suomessa kotimaiset artistit tavoittavat suuria yleisöjä ja ovat usein kansainvälisiä nimiä edullisempia kiinnityksiä, mikä tekee niistä festivaaleille taloudellisesti houkuttelevia vaihtoehtoja. Norjassa kehitys on samansuuntainen. Kotimaisen musiikin suosio on kasvanut, ja paikallisista artisteista on tullut festivaalien suurimpia pääesiintyjiä.
Kotimaisen musiikin vahva asema on luonnollisesti myönteinen asia, mutta keskustelussa nousi esiin myös huoli festivaaliohjelmistojen yksipuolistumisesta, kun kunkin maan festivaaleilla esiintyvät yhä useammin samat suositut kotimaiset artistit. Kansainvälisillä esiintyjillä on tärkeä rooli festivaalien identiteetin rakentamisessa ja muista tapahtumista erottautumisessa. Erityisesti metalli- ja jazzfestivaalit nousivat keskustelussa esiin esimerkkeinä tapahtumista, joiden ohjelmistot ovat usein kansainvälisempiä ja rohkeammin kuratoituja.
Virossa tilanne on jo lähtökohtaisesti hieman erilainen kuin muissa pohjoisen maissa. Maan 1,3 miljoonan asukkaan kotimarkkina on niin pieni, ettei se yksin tarjoa riittävästi mahdollisuuksia useimmille artisteille. Kansainvälisyys onkin olennainen osa sekä virolaisten artistien urakehitystä että maan elävän musiikin markkinaa. Myös artistien hinnoittelussa on eroja: pienellä markkinalla kotimaisten artistien esiintymispalkkiot voivat nousta niin korkeiksi, että keskikokoisen kansainvälisen artistin kiinnittäminen on joskus taloudellisesti järkevämpi vaihtoehto.
Voisiko kiertueen rakentaa yhdessä?
Yksi paneelin keskeisistä kysymyksistä oli, miten Pohjoismaat ja Baltia voisivat tehdä kansainvälisestä kiertuetoiminnasta taloudellisesti houkuttelevampaa. Jos artistille tarjotaan vain yhtä Suomen-keikkaa, matka voi olla liian kallis toteutettavaksi. Tilanne muuttuu, jos samalle matkalle voidaan rakentaa useamman esiintymisen kiertue esimerkiksi Norjan, Ruotsin, Suomen ja Viron kautta.
Alueellista yhteistyötä tehdään jo nyt, mutta se perustuu pitkälti henkilökohtaisiin kontakteihin. Esimerkiksi suomalaiset ja ruotsalaiset konserttijärjestäjät tekevät yhteistyötä ja tutustuvat toistensa tapahtumiin. Yhteistyötä voitaisiin kuitenkin kehittää nykyistä järjestelmällisemmäksi, jotta mahdollisuudet eivät olisi riippuvaisia yksittäisten toimijoiden verkostoista.
Paneelissa ehdotettiin muun muassa yhteisten tarjousten ja buukkausten kehittämistä sekä yhteistyön tiivistämistä eri maiden samankaltaisten keikkapaikkojen ja festivaalien välillä. Kun toimijat tuntevat paremmin toisensa ja ohjelmistolliset tarpeensa, myös yhteisten kiertueiden rakentaminen helpottuu.
Keskustelussa nousi esiin myös tarve konkreettisille työkaluille, jotka auttaisivat kansainvälisiä agentteja ja konserttijärjestäjiä hahmottamaan pohjoisen kiertuereitin mahdollisuuksia. Yhteinen kiertuekartta voisi koota tietoa alueen keikkapaikoista, festivaaleista ja keskeisistä yhteyshenkilöistä sekä madaltaa kynnystä suunnitella kiertueita Pohjoismaihin ja Baltiaan.
Myös rahoituksella on keskeinen merkitys. Kiertueiden taloudelliset riskit eivät katoa pelkästään yhteistyötä lisäämällä, ja eri maiden markkinaolosuhteet poikkeavat toisistaan. Yhteiset toimintamallit voisivat kuitenkin auttaa jakamaan riskejä ja tekemään pohjoisesta houkuttelevamman kokonaisuuden kansainvälisille artisteille.
Verkostoista konkreettiseen yhteistyöhön
Nordic-Baltic Live Ecosystem -yhteistyön lähtökohtana on, että kansalliset livealan verkostot tuntevat omat markkinansa, mutta niiden välistä tiedonkulkua ja yhteistyötä voidaan vahvistaa. Verkostojen kautta voidaan tavoittaa toimijoita, joilla on samankaltaisia tarpeita ja joiden olisi hyödyllistä tehdä yhteistyötä.
Music x Median keskustelussa tunnistettiin jo useita mahdollisia kehityssuuntia: yhteiset buukkaukset, keikkapaikkojen ja festivaalien väliset kumppanuudet, kiertueiden suunnittelua helpottavat työkalut sekä parempi tiedonkulku eri maiden välillä. Näiden toteuttaminen edellyttää kuitenkin yhteisiä päätöksiä siitä, mihin yhteistyössä halutaan ensisijaisesti keskittyä.
Paneelissa kiteytyi myös eri maiden toimijoita yhdistävä tavoite: livemusiikin elinvoimaisuuden vahvistaminen koko alueella. Seuraavaksi on tunnistettava ne konkreettiset asiat, joita voidaan edistää yhdessä. Pohjoismaiden ja Baltian markkinat ovat kansainvälisessä mittakaavassa pieniä, mutta yhdessä ne muodostavat huomattavasti kiinnostavamman kokonaisuuden. Tiiviimpi yhteistyö ei poista pitkien välimatkojen tai kasvavien kustannusten aiheuttamia ongelmia, mutta se voi auttaa rakentamaan toimivampia kiertuereittejä ja vahvistamaan alueen asemaa kansainvälisessä livemusiikkikentässä.
Nordic-Baltic Live Ecosystem -verkoston seuraavat tapaamiset järjestetään Göteborgissa Viva Sounds -festivaalilla ja keväällä 2027 Tallinn Music Weekillä.
Teksti ja kuva: Susanna Malo