LiveFIN ry:n teettämän toimialakyselyn mukaan elävän musiikin venueiden toiminta on numeroiden valossa merkittävää ja alueellisesti vaikuttavaa. Elävän musiikin tapahtumia järjestettiin niissä viime vuonna noin 20 000. Venueiden eli klubien ja konserttitalojen liikevaihto oli lähes 175 miljoonaa euroa. Venuet rikastuttavat oman alueensa kulttuurielämää. Toiminnan keskiössä on kulttuurielämän, erityisesti musiikin toimintamahdollisuuksien kehittäminen ja elinvoimaisuuden ylläpitäminen.
Suomen musiikkitapahtumien verkosto ja etujärjestö LiveFIN ry järjesti toimialakyselyn, jolla se kartoitti Suomen elävän musiikin venueiden; klubien ja konserttitalojen toimintaa, kokoa ja liikevaihtoa. Toimialakyselyyn osallistui yhteensä 24 venueta, joka on noin 7 % kaikista Suomen klubeista ja konserttitaloista.
Venuet numeroiden valossa
Kyselyyn vastanneet venuet järjestivät vuoden 2019 aikana 3 591 tapahtumaa, joista 19 % oli ilmaisia. Esiintyjiä oli lähes 7 000 ja asiakkaitakin yli miljoona. Näiden tietojen pohjalta voidaan arvioida, että koko Suomessa tapahtumia järjestettiin 20 000, esiintyjiä oli 34 000 ja yleisöä lähes 5,5 miljoonaa. Venuet työllistivät yhteensä noin 5 200 henkilöä 1 500:lla henkilötyövuodella.
Vastanneiden 22 venuen yhteenlaskettu liikevaihto oli lähes 29 miljoonaa euroa. Koko Suomen osalta voidaan arvioida, että venueiden vuoden 2019 kokonaisliikevaihto oli lähes 175 miljoonaa euroa.
Tuloista suurin osa muodostuu lipunmyynnistä (44 %), mutta ruoka- ja juomamyynti (39 %) lähentelee jo lipunmyynnin osuutta. Avustusten osuus oli vuonna 2019 vain 2 %. Kuluista ohjelmakulut vievät lähes puolet 47 % ja työntekijäkulut 24 %.
Venueiden merkitys paikalliselle kulttuurielämälle
Elävän musiikin venueiden toiminnan keskiössä on kulttuurielämän, erityisesti musiikin toimintamahdollisuuksien kehittäminen ja elinvoimaisuuden ylläpitäminen. Venuet ovat vahvoja paikallisia toimijoita, jotka rikastuttavat oman alueensa kulttuurielämää. Vaikka valtaosa toiminnasta rakentuu yrityspohjalle ja tähtää taloudelliseen kannattavuuteen, elävän musiikin toimijat näkevät merkityksensä kulttuurielämän elävöittäjinä. Esiintymismahdollisuuksien luominen on toimijoille tärkeää. Monet toimijoista tarjoavat tiloja myös muille kulttuuri- ja tapahtumajärjestäjille musiikkikentän ulkopuolelta ja ylläpitävät sitä kautta rikasta ja monipuolista kulttuurikenttää. Yleisölle tarjotaan iloa, hyvinvointia ja elämyksiä. Toiminnan tulee kuitenkin olla taloudellisesti kannattavaa. 75 % kyselyyn vastanneista venueista ovat yritysmuotoisia, 17 % yhdistyksiä ja 8 % julkisyhteisöjen hallinnassa. Jako kuvastaa koko Suomen tilannetta suhteellisen hyvin.
Puolet kyselyyn vastanneista klubeista ja konserttitaloista olivat myös mukana järjestämässä festivaaleja. Suurimmat festivaalit ja suurtapahtumat tuottavat myös merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia tapahtumamatkailun kautta. LiveFIN kartoittaa myös festivaalien tilannetta ja julkistaa festivaalien toimialakyselyn tulokset tänä syksynä.
Venueiden toiminta on monimuotoista ja mahdollistavaa
Suomen klubien ja konserttitalojen koko vaihtelee pienistä alle sadan asiakaspaikan klubeista 6 000 hengen areenoihin. Toiminnan ytimessä ovat elävän musiikin tapahtumat, mutta venueilla tapahtuu muutakin. Valtaosalle ravintolatoiminta on merkittävä kannattavuutta luova tekijä, mutta sen lisäksi tarjotaan erilaista kulttuuri- ja taidetoimintaa sekä yhteisöllisiä tiloja.
Venueiden kehitys tyssäsi koronaan
Vuosi 2019 oli taloudellisesti hyvä vuosi vuosi klubi- ja konserttitalorintamalla. Puolet vastaajista koki, että viime vuosi oli jopa tavanomaista parempi. Vuonna 2019 venueita kehitettiin entistä paremmiksi tiloja laajentaen ja tekniikkaa sekä lipunmyyntiä uudistaen. Myös liiketoiminnan kannattavuutta tarkasteltiin ja parannettiin tapahtumatoimintaa lisäämällä ja musiikkitarjontaan keskittyen. Venueiden kehityksen tielle asettui tänä keväänä korona ja tulevaisuus näyttää nyt epävarmalta. Elävän musiikin tilaisuudet kiellettiin koronapandemian alkuvaiheessa ensimmäisten joukossa ja voimassa olevat rajoitukset vaikuttavat niihin edelleen. Tällä hetkellä voimassa oleva aluehallintoviraston vaatimus anniskelutilojen istumapaikoista vaikeuttaa erityisesti yleisötilaisuuksien järjestämistä sisätiloissa eli juuri venueiden toimintaa. Tuleehan reilusti yli kolmannes (39 %) venueiden tulosta juuri ravintolatoiminnasta. Vaikeassa tilanteessa monet uskovat kuitenkin, että elävän musiikin ala nousee koronakriisin jälkeen suositummaksi kuin aiemmin. Klubien ja konserttitalojen toiminnan kehittämiseksi kaivataan tutkimuksen mukaan rahallista tukea esimerkiksi kiinteisiin kuluihin ja tuo toive korostuukin erityisesti koronakriisin keskellä.
Lisätietoja:
Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi