Elävän musiikin toimintaympäristön haasteet, kuluttajien ostovoiman heikkeneminen, pääsylippujen arvonlisäveron nosto sekä kustannusten nousu ovat ajaneet monet elävän musiikin tapahtumajärjestäjät ahtaalle. Samaan aikaan alalla on merkittävä potentiaali kasvuun – edellyttäen, että päätöksenteossa tehdään oikeita ratkaisuja.
Hallituksen kehysriihi järjestetään 22.–23. huhtikuuta. Hallituskauden puolivälissä pidettävässä talousneuvottelussa linjataan julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025–2028 sekä valtiontalouden kehyksistä. Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN peräänkuuluttaa elävän musiikin alan kasvua tukevia linjauksia päätöksenteossa.
Musiikkitapahtumat kärsivät koronapandemian aikana, mutta niiden taloudellinen tilanne on alkanut selvästi kohentua jälleen. LiveFINin elävän musiikin toimialatutkimuksessa puolet tutkimukseen osallistuneista alan toimijoista piti vuotta 2023 taloudellisesti tavanomaista parempana ja 42 prosenttia tavanomaisena. Taloudellinen elpyminen alkoi siis näkyä konkreettisesti. Lisäksi LiveFINin toteuttaman festivaalibarometrin mukaan rytmimusiikkifestivaalien kävijät tuottivat Suomeen viime vuonna lähes puolen miljardin kulutuksen: Vuonna 2024 kaikkien Suomen rytmimusiikkifestivaalien tuottama kokonaiskulutus oli arviolta 465 miljoonaa euroa.
”Alan kasvupotentiaali on olemassa. Kuitenkin jokainen huono päätös näkyy musiikkitapahtumien tarjonnassa ja saavutettavuudessa. Tämä on ala, jossa pieneltäkin tuntuvat alaa heikentävät päätökset vaikuttavat nopeasti koko ekosysteemiin,” painottaa LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
Arvonlisäveronkorotuksesta luovuttava
LiveFIN näkee, että pääsylippujen arvonlisäveron korotuksesta on luovuttava, sillä se vaarantaa kulttuuripalveluiden saavutettavuuden ja tekee elävän musiikin järjestämisestä entistäkin riskialttiimpaa.
”Pääsylippujen arvonlisäveron korotus siirtyy väistämättä yleisön maksettavaksi, vaikka tapahtumajärjestäjät tekevät kaikkensa pitääkseen hinnat kohtuullisina. Tämä heikentää kuluttajien ostovoimaa ja vähentää kiinnostusta osallistua musiikkitapahtumiin, mikä puolestaan vaikuttaa laajasti muihinkin aloihin. Festivaalit esimerkiksi ovat merkittäviä tulonlähteitä paikalliselle matkailulle, majoitus- ja ravintola-alalle”, sanoo Lahtinen.
“Toisaalta arvonlisäveron korotusta ei ole ollut aina mahdollista täysin siirtää kuluttajahintoihin, jottei lippujen hinnat karkaa käsistä. Monet yritykset maksavat nyt arvonlisäveron korotuksen omasta katteesta, mikä heikentää oleellisesti kasvun mahdollisuuksia”, Lahtinen jatkaa.
Rahoitusta, verotusta ja sääntelyä päivitettävä nykyaikaan
LiveFINin mukaan kulttuurista ei tule leikata, vaan kulttuurin rahoituksen on vahvistuttava vastaamaan tämän päivän toimintakentän tarpeita. Luovien alojen julkista rahoitusta on vahvistettava, ja rahoituksen jakoperusteita on päivitettävä vastaamaan muuttuvan kulttuurikentän dynamiikkaa.
”Jos halutaan säilyttää elävän musiikin saavutettavuus ja alan työllistävä vaikutus, on tehtävä kasvua tukevia päätöksiä. Kulttuurin julkisella rahoituksella voidaan varmistaa, että musiikkitapahtumat ovat saavutettavia eri yleisöille, mukaan lukien nuoret, erityisryhmät ja kulttuuripalveluiden ensikertalaiset. Rahoitusmallien tulee kuitenkin kannustaa uusiin avauksiin, yhteistyöhön ja resurssiviisauteen. Rahoituksen rakenteiden on seurattava aikaansa”, Lahtinen muistuttaa.
Sääntely ajantasalle
LiveFINin mukaan verotuksen ja sääntelyn on kehityttävä ajassa: esimerkiksi kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajansetelien veroton enimmäismäärä on nostettava vähintään 1 000 euroon. Myös musiikkitapahtumien palvelut, kuten esiintymiskorvaukset, tuotanto ja tekniikka, tulisi tuoda kotitalousvähennyksen piiriin. Lisäksi lain silmissä tapahtuma-alaa on tarkasteltava omana toimialanaan: tarvitaan laki ammattimaisesta tapahtumajärjestämisestä.
”Tapahtumien järjestämiseen liittyvä sääntely ei tällä hetkellä tunnista alan erityispiirteitä. Tarvitaan selkeät pelisäännöt ja oma lainsäädäntö, joka mahdollistaa ammattimaisen tapahtumatuotannon koko Suomessa. Samalla verotukselliset työkalut, kuten kotitalousvähennys tai kulttuurisetelien katto, pitää päivittää tukemaan nykypäivän kulttuurin kuluttamista ja työllistämistä,” sanoo Jenna Lahtinen.
Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja
Jenna Lahtinen
jenna.lahtinen@livefin.fi
+358 50 376 3767
Viestintäpäällikkö
Susanna Malo
susanna.malo@livefin.fi
+358 50 911 6570