Vetovoimainen musiikkikaupunki ei synny sattumalta. Se vaatii tiloja, resursseja ja poliittista halua. Kunta- ja aluevaalien lähestyessä elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN kannustaa kuntia, ehdokkaita sekä äänestäjiä kiinnittämään huomiota elävän musiikin vaikuttavuuteen.
Elävä musiikki on osa elävää kaupunkia. Musiikki tuo ihmisiä yhteen, vahvistaa paikallista identiteettiä ja rikastuttaa alueen kulttuuritarjontaa. Silti monissa kaupungeissa musiikkitapahtumien edellytykset ovat puutteelliset. Tilaratkaisuja on liian vähän tai kunta ei tarjoa tarpeeksi tukea tilojen ylläpitoon. Lisäksi esimerkiksi lupa-asioiden sujuminen vaihtelee suuresti paikkakunnittain.
Haastava tilanne koskettaa myös Helsinkiä. Tuore Helsinki Live Music Census 2024 -tutkimus vahvistaa paitsi elävän musiikin merkitystä kaupunkien elävöittäjänä, myös huolen livemusiikin haasteista. Tutkimuksessa kartoitettiin yhden illan aikana kaupungin kaikki elävän musiikin tapahtumat: 26 konserttia keräsi yhteensä yli 10 000 kävijää, mikä osoittaa alan merkittävää vetovoimaa. Samalla selvitys toi esiin rakenteelliset uhat – erityisesti pienempien keikkapaikkojen vähyyden, saavutettavuuden haasteet ja kentän pirstaleisuuden. Tulokset ovat samansuuntaisia myös LiveFINin omassa toimialatutkimuksessa ja yleisökyselyissä.
Pahimmillaan kunnat ja kiinteistöjen omistajat tekevät päätöksiä, joissa elävän musiikin keikkapaikat joutuvat väistymään kaupallisten hankkeiden ja asuntorakentamisen tieltä. Silloin vaihtoehtoiselle kaupunkikulttuurille on yhä vähemmän tilaa ja mahdollisuuden livemusiikin monimuotoisuudelle kaventuvat. Helsingissä esimerkkinä tilanteesta on Elävän musiikin yhdistys ELMU ry, jolle ei vieläkään ole omaa keikkapaikkaa vuosien yrityksistä huolimatta.
“Monipuoliset musiikkitapahtumat rakentavat paikallisidentiteettiä, kasvattavat alueiden elinvoimaa ja vahvistavat kuntien taloutta. Ne tuovat ihmisiä yhteen, luovat työtä ja elämää ympärilleen. Siksi on vaikea ymmärtää, miten esimerkiksi ELMUlla ei vieläkään ole omaa keikkapaikkaa ja miten kaupunki ei ole ottanut tätä asiaa hoitaakseen. Keikkapaikat ovat osa kulttuuri-infrastruktuuria – ja niiden puolustaminen on ennen kaikkea poliittinen päätös”, sanoo LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
Hyvinvoiva elävän musiikin kenttä tarvitsee kattavaa infrastruktuuria
Samaan aikaan elävän musiikin kentällä nähdään myös kehitystä Helsingissä: esimerkiksi pitkään tyhjillään ollut Helsinki-halli palaa konserttikäyttöön, kun Live Nation solmi areenasta 20-vuotisen vuokrasopimuksen.
LiveFINin kuntavaaliohjelma 2025 korostaa, että elävän musiikin kehittäminen kunnissa on strateginen valinta. Musiikkitapahtumat vahvistavat kunnan taloutta, vetovoimaa ja yhteisöllisyyttä. Niiden järjestämisen edellytykset tulisi huomioida osana kaupunkisuunnittelua, tilapolitiikkaa, rahoitusta ja sääntelyä.
“Kunnilla on keskeinen rooli elävän musiikin alan elävöittämisessä. Vaikka keikkapaikat ja vapaan kentän musiikkitapahtumat toimivat pääosin markkinaehtoisesti, ovat ne myös keskeinen kaupunkien ja kuntien vetovoimatekijä. Siksi niitä ei saa jättää oman onnensa nojaan. Kunnilta tarvitaan paitsi tukea kehittämiseen ja toimintaedellytysten turvaamiseen, myös poliittista tahtoa pistää homma kuntoon”, Lahtinen muistuttaa.
Tutustu LiveFINin kuntavaaliohjelmaan täällä!
Elävän musiikin alan tuoreita tutkimuksia:
LiveFINin toimialatutkimus 2023
Helsinki Live Music Census 2024
LiveFIN julkaisee elävän musiikin alan vuoden 2024 yleisöbarometriraportin huhtikuun lopussa.
Lisätiedot:
Jenna Lahtinen
LiveFIN ry, toiminnanjohtaja / jenna.lahtinen@livefin.fi
+358 50 376 3767
Susanna Malo
LiveFIN ry, viestintäpäällikkö / susanna.malo@livefin.fi
+358 50 911 6570
LiveFINin toimialatutkimus:
Maarit Kinnunen, tutkija / maarkinn@ulapland.fi
Helsinki Live Music Census:
www.openmuse.eu
Martin Cloonan / martin.cloonan@utu.fi
Roosa Tuukkanen / roosa.tuukkanen@utu.fi